lauantai 29. marraskuuta 2008

Heinillä härkien nenien

Kerronpa teille nyt tässä julkisten kulkuneuvojen ihanuudesta.

Homma alkoi eilen aamulla, kun lähdin kämpiltä bussille noin 2 minuuttia
liian myöhään, koska oli aamulla niin paljon duunia.

No juosten ehdin melkein bussiin. Sillä hetkellä kun bussi lähti
liikenteeseen, niin olin ylittämässä katua, eli fyysisesti n. metrin
päässä siitä kirotusta bussista.

No otin sitten taksin jolla menin juna-asemalle. Olin matkalla autoteitä
pitkin 180 kilometrin päähän, mutta junalla piti vaihtaa 3 kertaa.

Ensimmäinen juna oli aikataulussa. Toinen juna olikin sitten myöhässä ja
reilusti. Sitten suunnittelin saksalaisia juna-aikatauluja avuksi
käyttäen vaihtoehtoisen reitin, jolloin en häviä niin paljon aikaa.

No pääsin seuraavaan junaan jossa kerrottiin myöhästymisten syy: 1.
veturi meni rikki Gelsenkirchenissä, ohjauslaitteet ei toimineet
Kölnissä ja sitten oli vielä joku kolmas syy, mitä en muista enää.
Kesken junamatkan tajusin että ehkäpä voisin säästää aikaa ajamalla
tällä junalla Mainzin sijasta Mannheimiin ja menemällä sieltä
paikallisjunalla päämäärääni. Konnarikin vahvisti teoriani, mutta ei
pystynyt antamaan aikatauluja.

Sitten kun oltiin saapumassa Mannheimin asemalle, niin DB kuulutti 3
kertaa, että Müncheniin menijöiden ei pidä missään tapauksessa poistua
junasta. Kuulutus oli pelkästään Saksaksi. Sääliksi käy jotain ulukomaalaista joka on kyydillä. Poistuin junasta ja pääsin
kaiken sählingin jälkeen vain 45 minuuttia myöhässä alkuperäiseen
kohteeseeni. Tosin silti autotietä 180 km matkaan meni melkein 5 tuntia.

Tosin kello oli silloin jo aika paljon ja oli matkaa satamaan 630 km.
Onneksi BMW:llä pystyy ajamaan mukavasti 180 kmh, silloin kun ei ole
liikennetä kauheasti, joten vaikka vietinkin puolitoista tuntia jonossa
seisten perjantai-iltapäivänä, niin sain keskinopeuden matkalle 101 kmh,
joka oli mielestäni hyvä.

Nyt päästään sitten kuvaan joka on tässä blogimerkinnässä. Jotta
saataisiin edes löyhä liitäntä kirjoitettuun tekstiin, niin se on
kuvattu jossain juna-asemalla, jonka nimeä en enää muista.

Hauska pointti on vaan tuossa kuvassa se että sillä markkinoitiin jotain
juttua, jossa voi antaa köyhille avustusta. Kuvaa klikkaamalla saa
näkyviin paremmin tuon kuvan. Kannattaa kiinnittää huomiota pariin
juttuun: 1) Mustan miehen ilme 2) Noiden härkien nenät. Niissä on jokin
rengas jolla joku kiskoo niitä eteenpäin. Kuva oli kuitenkin RASKAASTI
fotoshopattu, niin eikö nenille olisi voinut tehdä jotain. Tyhmä
saksalainen ja suomalainenkin uskoo varmasti että härkä vetää sitä auraa
ihan vaan puhtaasti omaksi huvikseen, varsinkin jos nenä olisi palautettu "ennalleen". Tämä korostuu nyt varsinkin, kun härkien nenästä
vetäjä oli julmasti leikattu kuvasta pois. Lienee siksi että hänen
ilmeensä olisi ollut vielä onnellisempi kuin auraa ohjastavan miehen.
Tästä jotta päästäisiin asiasta vielä miljoonanteen, niin tämän kirotun
junamatkan aikana oli ekaa kertaa aikaa räplätä 3 kk sitten ostettua
Sony kameraani ja siinä oli kuvankäsittelytoimintoja. Löysin sieltä
semmoisen toiminnon jolla pystyy muokkaamaan ihmisten kasvoja niin että
ne näyttäisivät hymyilevän. Otin omasta pärstästäni kuvan ja kokeilin,
tulos oli että ei voida havaita kasvoja kuvassa. Otin uudestaan ja sama
lopputulos. Vielä kolmannenkin kerran kokeilin ja ei toiminut. Te jotka
olette minut nähneet, ette varmaan enää yhtään ihmettele, miksei mun
naamaa näy näissä blogikuvissa.

Joku varmaan antaa palautetta siitä, että härillä ei ole neniä. Ei
olekaan, mutta en minä tiedä mikä niillä on. Koirilla on kirsu ja
hevosella turpa.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Terveisiä ruumiskirstutehtaalta!

Meillä sitä poltetaan kamiinassa vain höylättyä ja oksatonta pyökkiä ja tammea. Inhoittavan saastaisia ovat halot. Hyi!

No minähän oikeasti poltan kamiinassa vaikka öljyisiä rättejä tai ämpärmuovia, kunhan vain sähkölaskussa säästän. Tässä oli kuitenkin paikallisessa lehdessä ilmoitus että myydään polttopuuta, absoluuttisen hyvälaatuista, kuivaa ja ei tuholaisia. Hinta oli kohtuullinen joten sinne siis soittamaan. Selvisi että puu on pelkästään höylättyä pyökkiä ja tammea. Joten eikun Caddy-Däddyllä hakemaan. Myyjänä oli puusepän verstas, jossa valmistettiin vain ja ainoastaan ruumiskirstuja. Mä en ole koskaan ajatellutkaan kuinka iso tehdas pitää olla ruumisarkkujen tekemistä varten. Tuo tehdas oli siihen tarkoitukseen valtava.

Saksalainen arkku ei kyllä passaisi Suomeen, koska Suomessahan oli joku määräys siitä että arkun pitää lahota 25 vuodessa, jotta siihen pääsee hautaamaan samalle paikkaa jonkun toisen poloisen myöhemmin.

Käytin tietenkin tilaisuuden hyväksi ja kävin tsekkaamassa arkkunäyttelyn. Jotkut arkut menisi hyvinkin olohuoneen pöytinä, koska desing oli jopa hieno ja hyvin "saksalaismoderni". Tietty jos rahaa olisi ja saisi valita niin voisin hautauttaa itseni umpeenhitsatussa rosteriarkussa, mutta semmoisia ei vissiinkään ole saatavilla, niin tämän firman marmoriarkku olisi kanssa kiva. Vähän muuten semmoinen olisi ihana kantaa. Jos joku teistä ei sitä tiedä, niin vaikka on 6 miestä kantamassa pahviarkkua, niin se muuten painaa ja painaa paljon. Tätä juttua ei usko ennenkuin kokeilee. Lienee henkistä.

Mutta vielä näistä puista, joku puuseppä Suomessa ottaisi nämä puut innosta vinkuen ja liimailisi niistä jotain levyjä ja tekisi vaikka mitä. Pyökki ja tammi kun on meillä todella kallista. Hassua!

torstai 27. marraskuuta 2008

Jäätelöauto!

Hihhih! Jätin mun putputin parkkiin yhteen autoliikkeeseen tänne Zelliin. Käskivät minun pysäköidä auton tuonne hinausauton ja jäätelöauton viereen. Ja mikäs siinä, siinähän köllöttää vanhan Valion auton vieressä. Kyselin tarinankin, miksi tuo auto on tuolla. Se on hauska tarina se, mutta jääköön se toiseen kertaan. Niin ja se on Suomen rekisterissä ja ei ole seisomassa siellä koska se olisi rikki.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Setä harjoittelee ilmalämpöpumpun asennusta

Tätähän minä en ole sitten vielä tehnytkään. Ostin Saksan kämpälle ilmalämpöpumpun ja nyt sitä piti sitten asentaa. Homma on vielä reilusti vaiheessa eli reiät sain seinään ja sisäyksikön paikalleen. Putkikin menee ulos saakka, mutta en sitten enää puolikympin aikaan kehdannut ruveta jyräämään iskuporakoneella tuossa ulkosalla, eli jatkuu huomenna. Jos toimii, niin vot!

Itse ajattelin eilen ostamani Caddyn jättää makaamaan tänne Saksaan, mutta koska täältä pitäisi päästä jollakin keksinnöllä pois, niin ostin sitten ns. myyntiauton. BMW 525 tds Touring E39. Auto on 1. omistajalta ja täydellisellä huoltohistorialla, metallimusta, xenonit, automaatti-ilmastointi jne. On nämäkin keksinnöt tiputtaneet hintaansa Saksassakin reilusti. Muistan 3 vuotta sitten ostaneeni tällaisen n. 3x kallimmalla. Niihin aikoin tietysti itse muisti sitä kun "vanhat äijät" hehkutti että sellaisen ja sellaisen saa muutamalla tonnilla. Itse mietti sitä että kuka semmoista vanhaa romua haluaa. Ilmeisesti olen itse nykyään se kirottu vanha äijä...
Lisätään tähän vielä nyt hauska juttu. Kun varasin lentoja tänne Saksaan, niin huomasin että tälle päivälle oli todella halpa paluulento tarjolla (15e). En nyt sitten käyttänyt sitä lentoa, mutta kun ajelin tuosta kentän läheltä iltapäivällä ohitse, niin tuli mieleen että eipähän tässä sumussa kukaan pysty lentokoneella lentelemään. Niinpä tsekkasin asiaa netistä ja niinhän siinä oli käynyt että ko. lento oli peruutettu kokonaan kuten myös parikymmentä muuta lentoa tuohon Hahnin kentälle. Eli jos olisin mennyt kököttämään kentälle tunti ennen koneen lähtöä, niin olisin ollut siellä 9.30. Seurasin tuota tilannetta netistä ja n. 18.00 tuli tieto että lento on lopullisesti peruttu. Vähänkös olisi mennyt kuula sekaisin siellä kentällä jonottaessa, varsinkin jos siellä olisi ollut myös muut 20 koneen ihmiset töröttämässä. 20x n. 200= 4000 ihmistä. Ja se on paljon se. Varsinkin tuolle kentälle ja sen tunnelmaan.

tiistai 25. marraskuuta 2008

Kaikkea se saksalainen keksii

Huoldiksella oli tuollainen renkaspaine mittari. Siihen näpyteltiin, että paljonko haluaa paineita peliin ja sitten vaan työnti letkun kiinni venttiiiliin, niin se haki oikean paineen renkaisiin. Kahden kuukauden seisonta oli tehnyt tehtävänsä ostamani auton Fate merkkisiin renkaisiin ja paineet oli vähän niinkuin alhaalla, niinkuin öljytikun öljykin.


Niille ihmisille jotka ajattelee että Saksa on kovinkin etelässä ja täällä on aina hyvä keli, voitaneen laittaa tähän samaan kyytiin pari kuvaa, jotka osoittaa että täällä on joillakin alueilla ihan yhtä talvi kuin Suomessa. Mun mielestä tuo sivuikkunasta otettu kuva on kiva, kun siitä ei näy yhtään mitään.



Ai niin ja jotakuta kiinnostaa, että mikä härveli se auto on, jossa on Fate-merkkiset renkaat. Ostin tuollaisen VW Caddyn 1.9SDI moottorilla itselle työautoksi. On 5 paikkaa ja paljon kuljetustilaa. Useamman romun tsekkaamisen jälkeen oli pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ostaa postioranssi 160tkm ajettu 1. omistajan auto, mieluummin kuin vähän järkevämmän värinen skeida. Niin ja jos joku ihmettelee että onko mulla mitään järkeä päässä, kun tällaisen ostan, niin kerron että tuo on tosi taloudellinen peli ja maksaa täällä tosi vähän. Tietty kävi tuuri että löysin tuon, ja tuokin on varmaan jäänyt värinsä takia seisomaan. Täällä tuo oranssi väri on tielaitoksen väri, eikä postin väri, mutta yhtä kaikki. Ei ole kovin seksikäs väri, mutta eipä ole laitekaan seksikäs. Hirveän hankala kysymys on vaan ihmisellä Suomen epäreilun auto/polttoaine verotuksen edessä. Tekeekö tuosta 2 paikkaisen pakun vai 5 paikkaisen hlö-auton? Maahantuonnin vero on sama, koska tavaratilan tilavuus ei ylitä 2.8? kuutiometriä (typerä lainlaatija), mutta dieselverossa tulisi selvä säästö. Miksi autoja pitää rikkoa tahallaan, että saa siitä verotuksellisen edun. Vielä on aikaa äänestää blogini gallupissa, senkin lammas!





maanantai 24. marraskuuta 2008

Hyviä ajokelejä!


Eilen illalla ajelin Smartilla Itä-Suomesta kotiinpäin illalla pahimmassa lumipyryssä. Miksi piti lähteä Smartilla eikä Mersulla liikenteeseen? Nokun Mersu meni kaupaksi perjantaina, niin ei ollut muuta autoa käytössä.

Nyt olen junassa matkalla Tampereelle ja sieltä Ryanairilla Saksaan. Junassa on hauska tunnelma, kun vieruskaveri kuuntelee musiikkia kuulokkeilla ja päästelee ulahdus ääniä musiikin tahtiin ja vastapäinen kaveri harjoittelee powerpoint esitystä kanssa puoliäänettömästi eli kädet käy ja pääsee välillä hassuja ääniä.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Mikä kaupunki?


Näyttää suuremmaltakin kaupungilta, mutta se on vain Jyväskylä.
Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, kun nappasin 3 kuvaa kännykkäkameralla jotka yhdistin softalla yhdeksi panoramakuvaksi.
Niin ja tämä kuva on kuvattu Vesilinnan tornista, jossa käymistä suosittelen pimeänä ja kirkkaana iltana. Talviaikaan torni on muuten avoinna illalla tiistaista sunnuntaihin klo 22 asti.
Ja vielä tyhmä juttu. Tein tuon kuvan sellaisella automaattisella panoraamakuvien teko ohjelmalla. Ohjelmalla oli suomalaisittain myyvä nimi: autopano.