Pumpulikirkko

Käytiin viime lauantaina Rautavaaralla vähän patikoimassa ja katsomassa hiidenkirnua nimeltään Pumpulikirkko.

http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/reitit/virvatultenpolku19km/Sivut/Default.aspx

Ihan jees maisemat, mutta yhtä asiaa aina jaksan ihmetellä näistä luontokohteista.

Vaikka tuollaisestakin on tommoiset sivut, niin ei sinne ole kirjoitettu mistä se polku lähtee jne. Ja sitten kun parkkipaikalta löytyi tuommoinen taulu, niin siinä lukee isolla Pumpulikirkko jossain ihan muualla, kuin missä itse luonnonnähtävyys sijaitsee. Tosin kun nyt jälkikäteen asiaa ihmetteli, niin kaikki muut paikat on merkattu nimellä tähän karttaan, mutta hiidenkirnu on merkitty hannunvaakunalla ja selitys on kartan sivussa.

Olisiko se kauhean vaikeata merkitä parkkipaikan sijainti vaikka tuonne luontoon.fi nettisivulle? Ja jos tuollainen taulu on tehty, niin miksei sitä ole voinut kanssa laittaa myös nettiin saataville etukäteen?

Eipä silti. Uusavuton olen, kun moista kitisen, enkä vain iloitse hienosta retkeilypäivästä.

Ja kuvat isonee, kun niitä klikkaa. Kamerahan jäi matkasta, joten kuva on kasattu 6:sta kännykamerakuvasta.

Timelapse harjoittelua

Latasin kännykkään TimeLapse! nimisen softan. Silläpä pystyy kuvaamaan näitä timelapse videoita.

Pistin kännyn yöksi pihalle ja tuollainen syntyi. Nyt kyllä ymmärrän miksi nuo timelapse pätkät kuvataan yleensä aamusta iltaan, sillä tuostakin piti pätkäistä pimeätä yötä välistä, sillä se ei ollut kovin mielenkiintoinen. Keli ei nyt sattunut olemaan kovin kaunis, joten ei näy auringon nousua jne.

Ei suotta elämys.

Kun on kylmä, vieraat eivät ole tervetulleita.

Juhannuksena matkoillani törmäsin tällaiseen kylttiin. No joo, varmaan kaikki ymmärtää että syynä on lumenluonti, mutta vähän kolkolta vaikuttaa silti. Vai?

Mittee? Missee? Kettee?

Savolainen on lupsakka, mutta myös ihmeellinen ja erikoinen elikkäs special. Ostin raivaussahan ja tuloksena oli reilu kasa risua ja puutarhajätettä. Kunnan nettisivulta löytyi tieto että niitä otetaan vastaan tiettyyn hintaan maanantaisin kello 14-17. Koska savolaisuus on tarttunut jo jossain määrin, menin paikalle kello 13. Vastassa oli kuvan taulu jossa kiellettiin asiattomia menemästä räjäytystyömaalle. Löysin vesilaitokselta jonkun kunnon kunnanmiehen ja kyselin lisää. Seuraavassa tarinassa J on allekirjoittanut ja KM on kunnanmies. J: Mulla olis kyydissä risuja. KM: Vie ne tuonne J: Siinä oli kyltti että sinne ei saisi vissiin mennä. KM: No ne laittaa niitä semmottii. Vuan eipä niistä kannata huolii. J: Eli sinne voi viedä ne. Onko se sama paikka kuin viimevuonna? KM: Sinne vaan missä niitä on. J: Mihinkäs minä maksan ne? KM: Ei mihinkää. J: Kysyin vaan kun kunnan nettisivulla sanottiin että tämä maksaa KM: Mutta vuan ei me ruveta sinullekkaan maksammoon. J: Kiitos.

Uusi laituri

Eipä suotta hienoa! Aikaisemmalle laiturille piti mennä ihme pusikon läpi ja laituri meinasi kipata järveen kun koira käveli vähän toiselle reunalle. Ja se oli vielä onnettoman kokoinenkin. Nyt on kunnon laituri 4x3m + 4m silta + kunnon betonikiinnitys rannassa. Voi. Pitäisiköhän pitää laiturin avajaiset?

Hondurasin tuliainen pääsi käyttöön

Hondurasista halusin ostaa viime talvena riippumaton, koska olen tavallaan riippumaton (huono!). No silti. Mulla ei ollut pienintäkään havaintoa, mitä se olisi espanjaksi. Englanniksihan se on hammock. Aikani kyselin ja selvisi että se on hamaca. Sittenpä ostamaan. Käydessämme Roatanin turistisaarella, niitä oli hyvinkin myynnissä. Myyjät pyysivät kuitenkin kohtuutonta 100 USD hintaa, koska näytimme ehkä lähinnä tyhmiltä amerikkalaisilta. Tocoassa kuitenkin paikallinen kauppias myi sen alle 10 euron hintaan. Eilen värkkäsin sen paikalleen tuohon rantaan ja olihan siinä aika mellevä makoilla ja katsella järvelle.