Puolalaiset olivat järjestäneet oikein (pika)kiertomatkan lähikaupunkeihin Gdyniaan, Sopotiin ja Gdanskiin.
Lysti maksoi 15e niin ajattelimme mennä. Bussi tuli noutamaan meidät autokannelta ja etukäteen oli jo tiedossa että opastus on vain saksaksi. Oppaana oli vähintään 75-vuotias ukko joka puhui huonoa saksaa. Hänen osaltaan alkoi hyvin kun hän kysyi että mistäs te olette oletteko te DDRästä? Hän on ollut kommunistihallinnolla töissä opastamassa DDR-nuoria? Vastauksena oli vahva EI. Sitten hän kysyi heti seuraavana että haluaisitteko nähdä solidaarisuusliikkeen muistomerkkipatsaan. Kukaan ei halunnut, mutta katsottiin kuitenkin ko. patsas.
Sitten menimme katsomaan aikas hienoa hiekkarantaa ja laituria. Sitten ukkeli huomasi että tässä olikin nyt käytetty koko aika ja ei ehditäkään käymään Gdanskissa eikä Gdydian keskustassa.
Tämä kaikki vahvistaa mielipidettäni puolasta eräänä europan ruumiinosana, mutta ei siitä sen enempää.
Kokemus oli valtava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti