Prinssinpää ja pässinpää

No joo...

Hetki heilahti tässä ennenkuin sain taas lisää juttuja blogiin.

Aloitetaan vaikkapa tästä prinssinpäästä, kerran se otsikossakin oli ensimmäisenä.

Käytiin Zellissä kävelyllä paikassa nimeltään Prinzenkopf eli vapaasti suomennettuna prinssinpää. Nimensä paikka oli saanut siitä että keisar-prinssi oli käynyt joskus tällä kukkulalla ihmettelemässä maisemia.

Ihan puolikohtuulliset maisemat ko. paikassa olivatkin kuten yllä olevasta panorama kuvasta näkyy. Zellin kylä on kuvassa vasemmalla reunalla näkyvän joenmutkan kohdalla.

Muuutamia hauskoja havaintoja voitaisiin kertoa asiasta. Ensinnäkin ko. paikkaan oli rakennettu tosi hieno uusi näkötorni teräksestä. Lattiat ja rappuset olivat rei'itettyä terästä ja vaikka oli vain vieno tuuli niin torni soi. Ihan oikeasti. Metkaa olisi mennä kyseiseen paikkaan oikein kunnon myrskytuulella. Paitsi että paikalla oli myös taulu joka kertoi edellisten tornien kohtaloista ja paikalla ollut kahvilan pitäjä oli kuollut salamaniskuun helluntai-aamuna joskus 20-luvulla.

Toinen huomio kiinnittyy kuvassa näkyvään keltaiseen torniin. Eipä paljoa rumempaa kännykkämastoa olisi voinut pystyttää tuohon maisemaan. Aina sama juttu... Kuvan käsittelijälle töitä.

Kolmas huomio kiinnittyy aasinsillalla siihen että kuvankäsittelyohjelmaa tarvitsisi aina silloin tällöin. Uudessa koneenssani on Windows 7 ja Corel X13 ei tuntunut siinä toimivan. Ajattelin kokeilla epävirallista X14sta, mutta eipä sekään toiminut. Senpä takia kyseinen panorama kuvakin on rajaamatta. Nauttikaa nyt sitten siitä.

Sitten jos siirryttäisiin aiheeseen pässinpää, niin se olen varmaan minä tai sitten afrikkalainen. Kerronpa tarinan Hitek-Hiacen myynnistä. Laitoin ilmoituksen mobile.de palveluun edellisissä teksteissä mainitusta hiacesta ja puhelin rupesi pirisemään ekan kerran n. 10 sek kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Samana päivänä päästiin Feeliksin kanssa sopimukseen että samalla kun menen hakemaan Frankfurtin suunnalta yhtä autoa tuon sen juna-asemalle. Felix ilmestyy leveän hymynsä kanssa asemalle ja sitten hänellä ei olekaan rahaa nyt kuin 500 ja loput vasta ensikuussa. Eipä päästy juttuun hänen kanssaan ja hän lähti kotiinsa ja minä taas sain ajella takaisin Zelliin vielä kerran Hiacella. Kaupat kyseisestä vehkeestä syntyivät kuitenkin suomalaiseen autokauppaan tottuneelle ennätysajassa!