Sitä ei taas monikaan usko, mutta kävin hiihtämässä. Se on ihan hauskaa puuhaa kauniina kevätpäivänä, kun se ei ole pakko, niinkuin peruskoulussa.
Mennäksemme taas asiasta miljoonanteen, niin kohta tulee taas joku talon katsoja. Vähän taas etukäteen ärsyttää ja pelottaa, että onko sieltä taas tulossa 3 lapsinen perhe kuluttamaan aikaa turhaan. Tämä asunnonkatsoja on vasta neljäs näyttö tällä viikolla. Ihmettelen miten kiinteistönvälittäjät jaksaa... Tosin ei niilläkään tule ostajia omaan kotiin.
Muutamana päivänä on osoittanut kevät saapumisen merkkejä. Tänäänkin ihan autokauppaankin mieltä piristää kävely aurinkoisella Köhniön järven jäällä.
Elämä on muuten autoon tottuneelle hankalaa, kun omat autot on myyty pois. Kevääseen liittyen: Pitäisi keksiä mitä ostaa tilalle. Toiseksi autoksi tekisi mieli ostaa jokin pieni roadster tai avo. Meikäläisen kun pitää taas päästä siitä eroon, kun parhaat kelit alkaa. Ja kun verotussysteemi on tuontiautoille typerä: vähänkään erikoisemman auton veropäätös kestää 3kk. Niin maaliskuun alussa verotukseen laitettu auto on kilvissä vasta kesäkuussa. Jos auton haluaa myydä tänä vuonna niin se on tehtävä ennen juhannusta. Suomen autovero systeemi on huono, laiton ja aikansa elänyt kommunistinen jäänne. Eihän siinä ole mitään järkeä että jos niinkin tavallisen kulutushyödykkeen lopullista hintaa ja varsinaiseen käyttöön saamishetkeä ei voi tietää sitä hankittaessa. Ei sellainen valtio jossa on moinen systeemi saisi ainakaan yrittää kutsua itseään länsimaaksi.
Uudella linja-autokadulla Jyväskylässä oli hienot näyttötaulut seis ja ruudulla F-Secure pyytää koneen uudelleen käynnistystä. Sen lisäksi kannattaa huomata palkki jossa kerrotaan työpöydällä olevan käyttämättömiä pikakuvakkeita. Minun mielestä mielettömän hauska juttu!
Enpä ole hetkeen kirjoittanut blogia, mutta nyt kirjoitan taas asioista jotka ärsyttää:
1. Auton ostajat. Myin tänään meidän Volvon ja olen matkalla Jyväskylään takaisin Tampereelta. Vaikka sain rahat ja kaveri joka osti auton oli asiallinen, niin mukana oli vaimo, isä, äiti ja lapsi. Sitten piti kitistä kaikesta typerästä, joka oli jo tiedossa ennen, kuten että autossa on kitkarenkaat, ei ole vetokoukkua ja että auto on tuontiauto. Ärsyttää vieläkin niin paljon että sattuu, vailla sainkin autosta haluamani hinnan. Miten jotkut ihmiset pystyykin olemaan sellaisia mussuttajia. Aargh!!!
2. KampusData ja Acer. Taistelin heidän kanssa ja sain koneeni palautettua ja nyt on pidettävä suu supussa tuosta episodista, kun lupasivat rahat takaisin. Ei ole rahoja tosin vielä näkynyt. Jos ensiviikollakin on rahat tulematta, niin julkaisen sitten koko tarinan.
3. Halpiskannettava huvittaa, pelottaa ja ärsyttää. Ostin näet 499 Hpn 2gb muistilla ja bluetoothilla. Olenko tehnyt tyhmyyden vai onko tuossa tuohon rahaan enemmän konetta kuin huonosti toimivassa 1370e Acerissa.
4. Autottomuus. Nyt ei ole autoa. Aion ostaa itselle ja vaimolle reilun viikon päästä Saksasta auton. Millä me se väliaika liikutaan? Mitä tilalle? Miksi tämä on aina niin hankalaa...
Jollei menisi niin negatiiviseksi, niin mainitaan Jyväskylän tulevasta kuntakiitoksesta kaverini kanssa suorittama pohdiskelu: Muurame jäi jotenkin välistä ja Jyväskylän keskelle. Joten Muurame on Keski-Suomen Vatikaani. Tällaisen kyltin voisi pystyttää rajalle ja alle kyltti: Älä tuu meille heiluun. Tyhmä juttu, mutta tulipahan kirjoitettua...
Muutoksen tuulet puhaltavat inkkernexissä. Perustin YouTube kanavan, jossa viihdytän molempia uskollisia lukijoitani omatekoisilla videopätkillä. Kanavalla on motto ja lupaus: analogitvn tekstitvkin on hauskempi ja mielenkiintoisempi.
Tämä on lupaus seikkailusta!
Ai niin. Pitäisiköhän tähän laittaa linkkikin:
www.youtube.com/jarmovartiainen
Sattui lukuun AkuAnkan taskukirja nr. 11. Kirjan 1. painos on tehty vuonna 1972. Yhdessä tarinassa Aku tyhjää poikien säästöpossut ja menee ravintolaan sikari suussa ja tuhkaa tarjoilijan kämmenelle. Aivan hulvaton juttu!
Kuten kuvasta näkyy ilma on kosteaa kuin suossa. Ja silti koiranomistajan on pakko lähteä lenkille. Täällä ei sada vaan ilma on vain sumupuuroa.
Meidän kotikatu oli eilen 20 senttiä paksua mössöä. Siinä autolla ajaminen oli vähintäänkin jännittävää muljuamista. Kaveri kävi eilen ja ihmetteli että eipä uskoisi että ollaan kaupungissa.
Eli pointti vähän tarjousta säävuodatukseen oli se että tämä keli ottaa päähän. Jos mulla olisi yhtään varallisuutta niin siirtäisin matalan tomumajani jonnekkin missä on lämmintä ja aurinkoa, mutta kun ei ole niin täällähän luistelen koiran kanssa jäässä ja sohjossa. Ostaisisä joku mun Volvon tai maksaisi kaverini S. 6ke velkansa niin enpä miettisi sekuntiakaan lomalle lähtöä.
Ainoa asia josta jaksaa tällä kelillä iloita on Goretex.
Kyllä sikakapitalistin kelpaa. Ostin kaupasta uusia perunoita helmikuun toisella viikolla.
Köhniö valittiin vuoden kaupunginosaksi 2004. Sen kunniaksi pystyttivät ilmoitustauluja.
Nyt ovat vuodet kohdelleet tauluja vähemmän hyvin, eivätkä nämä enää ehkä ole kovin edustavia. Tai mistäs minä tiedän. Päätelkää itse.
Jotenkin tässä niin kävi, että jouduin bussilla kulkemaan ja tässä viihtyisällä uudella bussikadulla odotellessani kävi silmä tuohon suojeltuun valtiontaloon.
Koko talo on ihan romahtamaisillaan. Mulla oli toimisto sieltä vuokrattuna 3 vuotta sitten ja se talo oli jo silloin ihan seula. Rötiskö romahtaisi varmasti heti kun tuon teräsrakenteen purkaisi takakulmalta pois. Tässä se kaupungin keskustassa on melkoinen nähtävyys.
Tosin surullinen olen turistin puolesta joka tänne tulee käymään.
Lisäksi voisi ihailla kuinka paskaista täällä on vaikka koko bussicentraali on uusi hökötys. Ennenkaikkea ihana elämys on nämä kanssamatkustajat. Mainitsen kaksi parasta: pariskunta joka kävi juomassa kossua Soneran talon kulman takana. Kossu oli kassissa vanhassa tennissukassa. Luulin ensin että kyseessä oli kaksi äijää, mutta toisella oli huulipunaa ja saattoi ehkä olla nainen, mutta en vetäisi vetoa siitä. Lähtivät siitä sitten bussilla Keltinmäkeen.
Toinen mainittava oli humalainen ulkomaalainen joka puhui kännykkään: tuli viisisata euro ja kolme kuukauta ehtolista vankeuta.
Great.
Hah. Kyllä oli hauska mainoskyltti. Tämän mukaan TeleFinlandin kaveri on kuivahko ja pään muotokin on vähintään hulvaton. Koko lystin kruunaa optikon slogan: Kokeile vaikka!
Totta puhuen en voi ymmärtää kuinka huonosti joku liimailee näitä JCDeaux mainoksia, kun ne ovat aina tipahtaneet alas mitä hassummalla tavalla.
Kun nyt myin autoni pois niin ajattelin hoitaa asiani linkillä. Kerronsa pari havaintoa tältä päivältä:
1. Menin bussipysäkille varttia vaille,kun aikataulussa sanottiin että bussi on meidän kohdalla n. 5 minuutin kuluttua päätepysäkiltä lähdön jälkeen. Oli jo mennyt. Seuraava tuli 10 yli.
2. Keskustassa piti käydä yhdellä asiakkaalla ja homma peruuntui. Ei muuta kuin seuraavaan linja-autoon ja kohti Säykkiä. Matkalla soitettiin että nyt peruuntui se toinenkin homma, eli olen matkalla Säykkiin turhan vuoksi.
3. Vaimo meni autolla töihin aamulla ja vei mun lompakon mukanaan. Minun piti päästä sitten illalla hänen kyydillään takaisin kotiin. Koska lompakko oli autossa etsin taskujen pohjalta 8 euroa joilla piti maksaa linja-autoja. Eka kyyti maksoi 2.80 keskustaan ja toinen 4e Säykkiin. Eli mulla on nyt 1.20 taskussa ja ei kyytiä takaisin.
Antaapähan olla taas laitimmainen kerta kun kokeilen julkisia. Sitäpaitsi tämähän on ihan järkyttävän kallista lystiä!
Olen yrittänyt myydä mun Hondaa lokakuusta ja Sitikkaakin kuukauden. Kukaan ei ole ollut kiinnostunut. Nyt sitten viime viikolla ilmoittautui useita auton ostajia Hondalle ja yllätysostaja Sitikalle. Tämän lisäksi on muutama Volvostakin kiinnostunut.
Näiden autojen myyminen on niin salatiedettä. Tai ennenkaikkea suomalaisen autonostajan mielenliikkeiden ennustaminen. Vaikka kaikki olisi kunnossa, auto Suomen halvin, juuri katsastettu jne kauppaa ei synny. Sitten kuin silmänräpäyksessä kaikki haluavat ostaa kaikki harvelit. Tämä todistaa markkinan olevan rikki.
Pari muutakin asiaa suunnattomasti ihmetyttää: vaikka olen myynyt kymmeniä autoja, niin yhtäkään suoraan myynnissä ollutta autoa en ole myynyt kotikaupunkiin. Täkäläiset tulevat katsomaan ja aikovat käydä satojen kilometrien päässä vertailemassa useita yksiköitä. Sitten kun vertailut on tehty, niin parhaat on myyty. Ja se toinen ihmettelyn aihe on se että kun löytyy sopiva peli, joka on ehjä, siisti ja hinta ok, niin miksi pitää vielä lähteä katsomaan yhdeksää muuta?
